Juhani Knuutin arvio Bemer-terapiasta on heikko ja täynnä virheitä

Juhani Knuuti esittää epäilyksiään Bemer-terapian toimivuudesta uudessa Kauppatavarana terveys -kirjassaan (1). Knuutin kirjoituksen sisältäessä paljon asiavirheitä haluamme oikaista ne.

Knuutin negatiivinen alkuasenne hoitoa kohtaan on ilmiselvä

Aivan Bemer-terapiaa käsittelevän kappaleen ”Onko Bemer-terapia tehokasta hoitoa?” aluksi Juhani Knuuti johdattelee lukijaa näin: ”Erilaiset terveyttä edistävät vempaimet ovat olleet suosittuja rahastuskeinoja.”. Vaikka hän ei tässä yhteydessä nimeä erityisesti Bemer-laitetta, hän ilmeisesti haluaa heti kappaleen alussa tehdä selväksi, mistä hänen mielestään on myös Bemer-hoidossa kyse, ja kuinka lukijan tulisi terapiaan suhtautua. Miksi muutoin hän olisi aloittanut nimenomaan Bemer-terapiaa käsittelevän kappaleen näillä sanoilla? Tällainen asenteellinen aloitus on ongelmallinen, koska se ei vastaa sellaista asiallista ja puolueetonta tarkkailutapaa, jota tieteeseen nojaavissa kirjoituksissa on tapana käyttää.

Sama asenteellinen tyyli sekä selvät virheet vaivaavat kirjoitusta valitettavasti myös jatkossa. Knuuti jatkaa näin: ”Kun laite ei ole rekisteröity lääketieteellinen laite, sen tehoa ja vaikutusta ei ole tarvinnut tutkia eikä todistaa. Kunhan se vain on tutkittavalle tai hoidettavalle turvallinen, tuotteen on voinut saattaa markkinoille. Edellä käsittelin jo bioresonanssia (s.145), detoxia (s.119) ja lämpökuvausta (s.148), joissa käytetään teknisiä välineitä.

Tämä on erinomaisen outo jatke kirjoitukselle ottaen huomioon sen, että Bemer-laite on sertifioitu lääkinnälliseksi laitteeksi ja siltä silloin on myös vaadittu näyttö sen tehosta ja vaikutuksesta. Knuuti ei taaskaan mainitse Bemer-hoitoa, vaan luettelee aivan muita hoitoja. Voi vain ihmetellä, miten nämä lauseet liittyvät Bemer-hoitoon ja miksi hän on halunnut näin kirjoittaa.  Kukin voi itse miettiä, onko Knuutin tarkoitus ohjata lukijaa tässä tietoisesti harhaan.

Bemer on siis virallisesti EU:ssa sertifioitu lääkinnällinen laite luokkaan IIa eli se on turvallinen itsehoitoon soveltuva laite. Sertifiointia varten vuonna 2014 esitetyn kliinisen arvioinnin (Clinical Evaluation), eli tutkimusnäytön, perusteella terapialle perustettiin jopa oma laitekategoriansa: stimulointilaitteet fysikaaliseen verisuoniterapiaan. USA:ssa lääkeviranomainen FDA hyväksyi laitteen lääkinnälliseksi laitteeksi luokkaan II vuonna 2017, ensimmäisenä PEMF-kenttää (pulssimaista sähkömagneettista kenttää) käyttävänä laitteena.

Knuuti arvioi Bemer-terapiassa käytettävien magneettikenttien tehoa virheellisesti

Seuraavaksi Knuuti mainitsee Bemer-terapian ensimmäisen kerran ja asettaa sen käyttämien heikkojen magneettikenttien hoitavan vaikutuksen kyseenalaiseksi: ”Bemer-laitteen tuottama magneettikenttä on mittauksissa todettu monta kertaluokkaa heikommaksi kuin meihin vaikuttava maapallon magneettikenttä. Maan magneettikenttä jaksaa kyllä kääntää kompassin neulan, mutta voiko Bemer-laitteen synnyttämällä minimaalisen pienellä magneettikentällä hoitaa sairauksia? Aalto-yliopiston tutkijat mittasivat laitteen teknisiä toimintoja ja totesivat, ettei laitteella voi olla mitään hoidollista tehoa. Tutkimuksen mukaan laitteen tuottama sähkökenttä oli liian pieni vaikuttaakseen ihmiseen.” Tueksi väitteelleen hän viittaa Aalto-yliopiston fysiikan professori Tapio Ala-Nissilän oppilaineen tekemiin Bemer-laitteen magneettikenttien voimakkuuksien mittauksiin sekä niistä tehtyyn lehtiartikkeliin Kalevassa vuonna 2015. Mitään varsinaista tutkimusta Ala-Nissilän mittauksista ei ole kuitenkaan julkaistu.

Knuutin väitteet voivat äkkiseltään kuulostaa uskottavilta, mutta niissä on kuitenkin perustavanlaatuisia virheitä. Suurin virhe on verrata vain magneettikenttien voimakkuuksia keskenään ottamatta huomioon, että Bemer-laite muodostaa pulssimaisen magneettikentän, kun taas maapallon magneettikenttä on lähes staattinen, vain hitaasti muuttuva.

Toisekseen eri Bemer-hoitojen magneettikenttien keskimääräiset voimakkuudet vaihtelevat siten, että osassa hoitoja jäädään maapallon magneettikentän voimakkuuden alapuolelle reilustikin, kun taas toisissa hoidoissa mennään reippaasti yli. Kolmanneksi Aalto-yliopistossa tehdyt mittaukset eivät tuottaneet mitään uutta tietoa, vaikka ne sensaationa uutisoitiin, koska Bemer-laitteessa käytetyt magneettikentän keskimääräiset voimakkuudet mainitaan sen käyttöoppaassa. Mitään salattua tietoa ne eivät siis ole olleet.

Ala-Nissilän mittauksista ei ole myöskään julkaistu varsinaista tutkimusta, kuten edellä mainittiin, vaan niistä on tehty vain lehtiartikkeli, jota Juhani Knuuti tässä kirjassaan sortuu pitämään riittävänä näyttönä sille, että Bemer-hoito ei voisi toimia. Tämä on erikoista, kun Knuuti nimenomaan puhuu muualla tieteellisen tutkimusnäytön tärkeydestä.

Hoidon vaikutusta ihmisen verenkiertoon Ala-Nissilä opiskelijoineen ei myöskään millään tavoin mitannut, eli väite hoidon toimimattomuudesta jää virheellisen teoreettisen spekulaation varaan. Tällä virheellisellä tiedolla mediassa on kuitenkin ratsastettu viimeiset viisi vuotta ilman väitteiden kriittistä tarkastelua.

Bemer-hoidon toiminnassa ja tehokkaan ärsykkeen antamisessa mikroverenkierron säätelyjärjestelmälle ratkaisevaa on nimenomaan voimakkuudeltaan eli vuontiheydeltään alhaisen sähkömagneettisen kentän pulssimainen luonne eli tietty ajallinen signaalijärjestys ja signaalirakenne, jossa magneettikentän voimakkuus vaihtelee tietyillä taajuuksilla.

Bemer-laitteen käyttämät signaalirakenteet on maailmanlaajuisesti patentoitu. Sähkömagneettisen kentän keskimääräinen voimakkuus on valitusta ohjelmasta ja hoitolaitteesta riippuen 3,5 µT – 150 µT (mikroteslaa). Vertailun vuoksi maapallon staattisen magneettikentän voimakkuus on Suomen leveysasteilla noin 50 µT. Joissakin Bemer-terapian hoidoissa maapallon magneettikentän voimakkuus siis selvästi ylitetään.

Bemer-terapian patentoitu signaali saa aikaan mikroverisuonten seinämien lihasten suspistumis-rentoutumisrytmin stimuloitumisen, mikäli se on häiriintynyt. Sen seurauksena veri etenee ja jakautuu paremmin mikroverisuonissamme.

On erityisen tärkeää ymmärtää, että tämä mikroverenkierron parantuminen pystytään reaaliaikaisesti mittaamaan erityisillä tutkimuslaitosten mittalaitteilla. Vaikutus ei siis ole uskon varassa.

Tätä vaikutusta Bemer kävi myös demonstroimassa Helsingissä järjestämässään kutsuvierastilaisuudessa niin lääkäreille kuin mediallekin mittalaitteiden kanssa joulukuussa 2015. Sitä media ei kuitenkaan jostakin syystä uutisoinut. Hoito siis ehdottomasti toimii – voidaanhan sen vaikutus mitata.

Knuuti viittaa Bemer-tukimuksiin valikoiden sekä virheellisesti

Seuraavaksi Knuuti pureutuu Bemer-hoidosta tehtyihin tutkimuksiin ja väittää, että hoidon tehoa vakuuttavasti osoittavia tutkimuksia ei olisi julkaistu. Hän kirjoittaa näin: ”Ottamatta kantaa itse laitteen teknisiin ominaisuuksiin tai magneettikenttien vaikutuksiin mikroverisuonissa, on todettava, että tutkimusnäyttö laitteen hyödyistä ihmisille on käytännössä olematonta, eikä sen perusteella todellakaan kyetä osoittamaan Bemer-hoidon hyötyä.

Tämä Knuutin väite on ongelmallinen jo sen vuoksi, että mitään virallista kantaa Bemer-hoidon toimivuuteen tai hyötyyn ei ole mikään instanssi Suomessa ottanut. Sellaista instanssia ei ole edes olemassa, joka jakaisi mitään hoitoja toimiviin ja toimimattomiin. Knuuti ottaa siis omiin käsiinsä tuomion Bemer-hoidon hyödyttömyydestä sen tiedon pohjalta, joka hänellä hoidosta on. Se on iso vastuu, jos ajatellaan, että yksi mies, vieläpä median tiuhaan käyttämä asiantuntijalääkäri, epääkin asiantuntemattomaksi osoittautuvilla lausunnoillaan toimivan hoidon niiltä monilta tuhansilta ihmisiltä, jotka hoidosta saattaisivat hyötyä.

Knuuti kertoo tutustuneensa viiteen tutkimukseen, jotka hän kirjassaan listaa ja joiden sisältöä hän lyhyesti analysoi.  Nämä tutkimukset ovat kuitenkin vain pieni osa kaikista Bemer-tutkimuksista, eivätkä riitä tueksi Knuutin väitteelle tutkimusnäytön olemattomuudesta. Kaiken lisäksi neljä näistä viidestä tutkimuksesta osoittaa Bemer-hoidosta olleen hyötyä.

Todellisuudessa Bemer-hoidon vaikutuksista ihmisille on olemassa useita kymmeniä tutkimusjulkaisuja, ja uusia kliinisiä tutkimuksia on jatkuvasti käynnissä. Maailmanlaajuisesta lääketieteellisestä PubMed-tietokannasta näistä löytyy 18 tutkimusjulkaisua (2). Ensimmäiset Bemer-hoidon tutkimukset ovat vuodelta 2001, eivätkä vuodelta 2009, kuten Knuuti virheellisesti väittää. Olisi erittäin suotavaa ja toivottavaa, että Knuuti tutustuisi kaikkeen käsillä olevaan Bemer-tutkimukseen sekä useisiin dokumentoituihin potilaskokemuksiin ennen kuin tuomitsee hoidon.

Tutkimusnäyttö on riittänyt lääkinnällisen laitteen sertifioinnin saamiseen EU:ssa toistuvasti viimeisen parinkymmenen vuoden ajan.

Keski-Euroopassa useat kymmenet klinikat ja sairaalat käyttävät hoitoa menestyksekkäästi muiden hoitojen ohella ja tukena. Suomessakin on kasvava joukko itsenäisesti ajattelevia lääkäreitä ja terveydenhoitoalan ammattilaisia, jotka ovat nähneet Bemer-hoidon potentiaalin ja käyttävät sitä vastaanotoillaan potilaidensa parhaaksi.

Knuuti esittää myös virheellisiä väitteitä listaamistaan tutkimuksista. Knuutin mukaan vuonna 2009 tehdyssä pilottitutkimuksessa 37 MS-tautipotilaalle eikä sen seurantatutkimuksessa vuodelta 2011 olisi ollut vertailuryhmiä. Hän sanoo näistä tutkimuksista seuraavasti: ”Ilman vertailuryhmää tehdyillä tutkimuksislla Bemer-hoidon tehosta ei voi kuitenkaan päätellä mitään.

Vastoin Knuutin virheellistä käsitystä näissä tutkimuksissa on käytetty vertailuryhmiä. Jo aiemman tutkimuksen otsikossa kerrotaan tutkimuksen olleen plasebokontrolloitu eli vertailuryhmä kyllä löytyy, samoin kuin seurantatutkimuksestakin (3, 4). Herää kysymys, millä tarkkuudella Knuuti tutkimuksia on lukenut.

Kahden seuraavaksi listaamansa tutkimuksen tulokset Bemer-hoidon hyödyistä Knuuti tunnustaa (5,6).

Viimeiseksi hän nostaa esille Suomessa vuonna 2018 julkaistun fibromyalgiapotilaille tehdyn vaihtovuoroista koeasetelmaa käyttäneen tutkimuksen, jonka mukaan Bemer-hoito ei olisi ollut lumehoitoa vaikuttavampaa (7). Kaikkien osallistujien kipu ja jäykkyys vähenivät ja toimintakyky paranivat, eroa ei vain saatu toimivaa ja toimimatonta hoitoa saaneiden välille. Tämän tutkimuksen data-analyysissä ja tutkimusasetelman varmistamisessa oli kuitenkin niin suuria puutteita, että sen tuloksia ei voida pitää luotettavina: kun vaihtovuoroisessa koeasetelmassa tulokset tulisi esittää erikseen molemmille ryhmille, oli tulokset sitävastoin niputettu yhteen ryhmien osalta. Biostatistiikan asiantuntijoiden mukaan näiden puutteiden vuoksi tutkimustulokset ovat niin epäluotettavia, että niillä on hyvin vähän, jos ollenkaan tieteellistä arvoa. Vastineemme tähän tutkimukseen on kokonaisuudessaan luettavissa hellisolujasi.fi-blogin kautta otsikolla Fibromyalgiatutkimuksen tulokset epäluotettavia joulukuulta 2018 (8).

Yhteenvetona voidaan todeta, että Knuutin analyysi Bemer-hoidosta on heikko

Kuten edeltä huomaamme on Juhani Knuutin perehtyneisyys Bemer-hoitoon sangen pinnallista ja hänen käyttämänsä väitteet suurilta osin virheellisiä. Silti hän on valmis teilaamaan hoidon. Missä lienee hänen itsensä peräänkuuluttama tieteeseen perustuva, puolueeton lähestymistapa?

Tutkimuksen riittävyydestä voidaan aina kiistellä useiden hoitojen, jopa jo terveydenhuollossamme yleisesti käytössä olevien hoitojen, osalta. Kun jo kohtalainen määrä tutkimuksia ja potilaiden hoitokokemukset osoittavat Bemer-hoidon toimivuutta, olisi järkevää ja hyödyllistä pohtia, kuinka tätä hoitomuotoa voitaisiin tutkia lisää, jotta näyttö toimivuudesta edelleen vahvistuisi.

On hyvä ymmärtää, että suurimman osan lääketieteellisestä tutkimuksesta tekevät ja rahoittavat lääkeyhtiöt (8). He tutkivat lääkkeitä, joiden myynnistä heidän tulonsa koostuvat. Heillä ei ole intressejä rahoittaa muiden hoitomuotojen tutkimusta.

Täydentävän hoitokentän toimijoilla taas ei ole samanlaisia taloudellisia resursseja rahoittaa tutkimusta kuin lääkeyhtiöillä. Siksi muiden hoitomuotojen tutkimiseen ei ole käytettävissä läheskään yhtä suuria tutkimusresursseja kuin lääketutkimukseen. Ruotsin Yhdistävä Lääketiede ja Terveys -yhdistyksen mukaan tilanne on huolestuttava ja johtaa koko terveysjärjestelmän vinoutuneeseen toimintaan suosien lääkehoitoja muiden hoitomuotojen kustannuksella (9).

Suomessa täydentäviin hoitoihin liittyviä tutkimusartikkeleja on julkaistu yhteensä vain 53 ja väitöskirjoja 12 kappaletta vuosien 1980 ja 2015 välillä. Pohjoismaissa on vastaavia tutkimuksia julkaistu enemmän vuosittain: noin 120 julkaisua vuodessa. (10)

Tutkimuksen vähäisyyys osoittaa, että suomalaisten tutkijoiden ja lääketieteellisen kentän asenneilmapiirissäkin täydentäviä hoitoja kohtaan lienee korjattavaa – minkä näkee havainnollisesti myös Juhani Knuutin asenteellisesta ja heppoisin perustein kirjoitetusta kirjasta.

Olisi aika päästä eroon terveydenhuollossa jo käytössä olevien hoitojen ja muiden hoitomuotojen voimakkaasta vastakkainasettelusta, sillä monesti ne voivat täydentää toisiaan ihmisten terveyden parhaaksi.

Bemer-hoito on ollut markkinoilla jo vuodesta 1998, ja erinomaisia hoitokokemuksia on ehtinyt kertyä paljon.

Lähteet

  1. Knuuti J. Kauppatavarana terveys. Selviydy terveysväitteiden viidakossa. Juhani Knuuti ja Minerva Kustannus Oy, 2020. Helsinki.
  2. National Library of Medicine. National Center for Biotechnology Information. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/
  3. Piatkowski J., Kern S. and Ziemssen T. Effect of BEMER magnetic field therapy on the level of fatigue in patients with multiple sclerosis: a randomized, double-blind controlled trial.  J Altern Complement Med. 2009 May;15(5):507-11. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19422286/
  4. Piatkowski J., Haase R. and Ziemssen T. Long-term effects of Bio-Electromagnetic-Energy Regulation therapy on fatigue in patients with multiple sclerosis. Altern Ther Health Med. Nov-Dec 2011; 17(6): 22-8. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22314716/
  5. Gyulai F., Rába K., Baranyai I., Berkes E. and Bender T. BEMER Therapy Combined with Physiotherapy in Patients with Musculoskeletal Diseases: A Randomised, Controlled Double Blind Follow-Up Pilot Study. Evid Based Complemnt Alternat Med. 2015; 2015: 245742. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26078768/
  6. Benedetti M., Cavazzuti L., Mosca M., Fusaro I. and Zati A. Bio-Electro-Magnetic-Energy-Regulation (BEMER) for the treatment of type 1 complex regional pain syndrome: A Pilot study. Physiotherapy Theory and Practice. 2020 Apr; 36(4):498-506. Epub 2018 Jul 9. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29985719/
  7. Multanen J., Häkkinen A., Heikkinen P., Kautiainen H. Mustalampi S. ja Ylinen J. Pulsed electromagnetic field therapy in the treatment of pain and other symptoms in fibromyalgia: A randomized controlled study. Bioelectromagnetics. 2018 Jul;39(5):405-413. Epub 2018 Apr 30. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29709070/
  8. Kämpe M., Paananen K. BEMER®-terapian vaikutuksista fibromyalgian oireistoon tehdyn tutkimuksen tuloksia ei voida pitää luotettavina. 5.12.2018. https://files.bemernordic.com/Tiedote_Fibromyalgiatutkimuksen_tulokset_epa%CC%88luotettavia_051218.pdf9.
  9. Aarva P. Ruotsissa ”lääkehoidon umpikuja”. Liinan blogi. Julkaistu 17.7.2019. https://liinanblogi.com/2019/07/17/ruotsissa-laakehoidon-umpikuja/
  10.  Vuolanto P. Tutkimus ja sen tulevaisuus Suomessa. Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot -seminaari 14.1.2020 Helsingissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.