Heräät aamulla huonosti nukutun yön jälkeen, katsot harottavaa tukkaasi ja verestäviä silmiäsi kylpyhuoneen peilistä ja aavistat, että päivästä tulee haastava. Aivot tuntuvat sumuisilta ja keho lopen väsyneeltä.

Tiedät jo, ettet pysty suoriutumaan päivän tehtävistä parhaalla mahdollisella tavalla. Lähdet kuitenkin töihin, jossa mörrimöykkynä taistelet läpi päivän ehkä muiden huonosti nukkuneiden mörrimöykkyjen kanssa. Onko ihanaa? No ei ole.

Nykypäivän työelämässä kaikkea mitataan, myös ihmisen suorituskykyä. Olen monesti ihmetellyt yritysjohtajia, joiden oletetaan olevan mannertenvälisen yölennon jälkeen 110-prosenttisessa kunnossa ja valmiina aamun neuvotteluihin. Vuoden ympäri.

Hyvä palautuminen auttaa huippusuorituksiin

Tehokkuutta ihannoiva työelämä ei kuitenkaan tunnista palautumisen merkitystä, vaikka se esimerkiksi urheilijoilla on avain huippusuorituksiin. Palautumisen puute tuntuu paitsi kehon väsymyksenä myös keskittymiskyvyn heikentymisenä.

Palautuminen edellisen päivän haasteista tapahtuu yön aikana. Palautumiseen vaikuttaa unen laatu ja määrä, sekä elimistön optimaalinen toiminta unen aikana.

Tahdonvoima on ehtyvä luonnonvara.

Sisulla ja sitkeydelläkin on rajansa. Kuluttava elämä ottaa veronsa, mikäli elimistön uusiutumista ei tapahdu riittävästi. Kunto kasvaa yöaikaan myös urheilijalla.

Palautumisen kannalta oleellista on, miten hyvin keho pystyy siirtymään päivän aktiivivaiheesta lepovaiheeseen. Hektinen työ ja stressi vaikeuttavat lepovaiheeseen siirtymistä. Elimistö on ikään kuin jatkuvassa hälytystilassa. Heräät tunnin välein tai uni ei vaan tule. Et koko yönä pääse syvän unen vaiheeseen. Aamuyöstä ajatukset pyörivät yhtä piirileikkiä. Tuskastuttavaa.

Mutta miksi rentoutuminen ja siirtyminen lepovaiheeseen on niin tärkeää?

Syy löytyy jälleen kerran mikroverenkierrosta, joka säätelee solutason aineenvaihduntaa.

Mikroverenkierto muuttuu yöllä

Mikroverenkierto toimii yöaikaan toisella tavalla kuin päiväsaikaan. Päivällä se jakaa enemmän verta niihin toimintoihin, joita aktiivivaiheessa tarvitaan, esimerkiksi lihaksille ja ruuansulatukseen.

Lepovaiheessa veri taas ohjautuu enemmän esimerkiksi ihoon ja sisäelimiin. Maksan verimäärä lähes kaksinkertaistuu lepovaiheessa, jolloin sen toiminta tehostuu. Veren uudelleenjakautuminen on edellytys kehon kyvylle poistaa happoja, uudistua ja parantua. Eli palautua.

Rappeudumme sisältä käsin

Mikäli keho ei siirry lepovaiheeseen, se rappeutuu ja vanhenee nopeammin. Emme palaudu edellisestä päivästä ja suorituskyky laskee. Terveys heikkenee.

Mikroverenkierron stimuloiminen BEMER-terapian avulla tukee kehon luonnollisia prosesseja ja kohentaa unen laatua. Kaksi kolmasosaa terapian käyttäjistä kertoo tutkimusten mukaan saaneensa kuuden viikon käytön jälkeen apua unihäiriöihinsä.

Ainutlaatuisesta BEMER-uniohjelmasta on erityistä lisähyötyä niille, joilla on haasteita stressin ja suoritusvaatimusten kanssa, heikko immuunijärjestelmän toiminta tai rappeuttavia sairauksia. Kova fyysinen harjoittelu urheilijoilla vaatii myös paljon tukea keholle yön aikana.

On tärkeää muistaa, ettei yöllä heräily ole välttämättä huonosti nukkumista. Normaaliin unirytmiin kuuluvat eri vaiheet: torkkuvaihe, kevyt ja syvä uni, REM-uni sekä valvetila.

Vessassa käynti yöllä ei ole kamalaa, vaan tehokas tapa poistaa happoja. Mikäli virtsaa on vaikea pidättää, on se yleensä erittäin hapanta ja riittävään veden juontiin on syytä kiinnittää huomiota.

Riittävän pitkä ja laadukas yöuni alkaa olla ylellisyyttä, jota yhä useammat tavoittelevat hartaammin kuin mitään muuta. Ihannetilanteessa tunnemme tervettä väsymystä illalla, nukumme levollisen ja palauttavan yöunen ja heräämme luonnollisesti virkeinä uuteen aamuun. Kaamoksesta huolimatta.

Hyvää ja palauttavaa yöunta kaikille!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.