Aivot rappeutuvat hitaasti ja huomaamatta, eikä tehokasta lääkehoitoa ole

Aivojen rappeutuminen on usein saanut alkunsa jo kymmenen tai kolmekymmentäkin vuotta aiemmin, ennenkuin muistisairauden oireet alkavat näkyä. Terveydenhuollossa ei ole vielä keinoja löytää tätä alkavaa rappeumaa, ennen kuin varsinaiset muistiongelmat ovat havaittavissa. Ei siis vielä tiedetä, kenelle meistä vuosien saatossa puhkeaa muistisairaus.(1)

Kun muistisairaus lopulta todetaan, ei tehokkaita lääkehoitoja ole olemassa. Duodecimin Terveyskirjaston artikkeli vuodelta 2018 kertoo, että tällä hetkellä käytössä olevat lääkkeet eivät pysäytä sairauden etenemistä, mutta voivat hidastaa sitä jonkin verran. Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyminen hidastuu lääkehoidolla kuitenkin vain noin vuodella. (2)

Tilanne ei ole kuitenkaan näin synkeä, sillä nykytiedon mukaan dementia on ennaltaehkäistävissä. Tässä verisuoniterveys ja elintavat ovat avainasemassa.

Miksi aivot alkavat rappeutua?

”Näemme juuri nyt ajatusmallin muutoksen dementia-tutkimuksessa. Huomiota on siirretty pienten suonten tautiin ja 40 – 60-vuotiaiden sairastumisriskiin.” toteaa Francesca Fang-Liao, lääkäri ja farmakologian professori Tennesseen yliopistosta, jossa hän tutkii aivojen verenkierron yhteyttä dementiaan.(3)

Muistisairauksien tutkimuksessa on pitkään keskitytty siihen, kuinka haitallisen amyloidiplakin ja tau-proteiinin kertymistä aivoihin voitaisiin estää. Näitä kertymiä havaitaan erityisesti Alzheimerin taudissa, joka on syynä 70-80 prosenttiin dementiatapauksista. (3)

Toisaalta verisuoniperäisellä eli vaskulaarisella dementialla on näihin päiviin asti tarkoitettu suurien suonien tautia, joissa suonen tukos johtaa infarktiin ja muistiongelmiin saman tien. (4)

Vasta viime vuosina huomio on kohdistunut pienten mikroverisuonten toimintahäiriöihin. Jos mikroverenkierto heikentyy, heikentyy samalla hermosolujen hapen ja ravinteiden saanti sekä kuona-aineiden poisto. Mikroverenkierron ongelmat näkyvät magneettikuvissa valkean aineen muutoksina, pieninä pilkkuina. Aivojen tietojenkäsittelykykyyn ne vaikuttavat silloin, kun niitä on riittävän paljon tietyllä aivojen alueella. Tällaista kehitystä on havaittu usein Alzheimerin taudissa. (4)

Oireita alkaa tulla vasta vuosikymmenen tai usean kuluttua, kun riittävän monissa pienissä suonissa on verenvirtauksen ongelmia. Silloin aivovauriot ovat kasvaneet riittävän suuriksi, jotta dementian oireita, käsityskyvyn ja muistin ongelmia, voi huomata. (4)

Miksi aivojen mikroverenkierto heikentyy?

Pienten suonten verenkierto on riippuvainen pieniä valtimoita ja laskimoita ympäröivästä ohuesta lihaskerroksesta, joka supistuu ja rentoutuu omalla rytmillään. Näin suonet itsessään ”pumppaavat” verta eteenpäin ja mahdollistavat veren etenemisen pieniin hiussuoniin asti. Mikäli tämä verisuonten seinämien supistumis-laajenemisrytmi, eli vasomotion-liike, on hidastunut tai häiriintynyt, veren eteneminen hiussuoniin heikentyy tai estyy jopa kokonaan. Silloin aivojen hermosolujen hapen ja ravinteiden saanti ja kuona-aineiden poisto heikkenevät eivätkä ne pysty enää toimimaan kunnolla.

Mikroverisuonet voivat myös tukkeutua, jolloin puhutaan mikroinfarkteista, tai verisuonia voi olla määrällisesti vähän.

Tuore tutkimus yhdistää vasomotion-liikkeen aivojen puhdistumiseen amyloidiplakista

Aivan tuore tutkimus joulukuulta 2019 yhdistää tämän rytmisen vasomotion-liikkeen aivojen puhdistumiseen amyloidiplakista, jota löydetään Alzheimerin-tautia potevien aivoista ylenmäärin. Vasomotion-liikkeen stimuloiminen hiirillä lisäsi puhdistumisen nopeutta sekä tehokkuutta. Niillä hiirillä, joiden aivoihin oli jo kertynyt amyloidiplakkia, suonten seinämien vasomotion-liike oli heikentynyt ja puhdistumisnopeus hidastunut. (5)

Vaikka tutkimus oli tehty hiirillä, päättelivät tutkijat, että vasomotion-liikkeen stimuloiminen voisi auttaa ehkäisemään tai hoitamaan amyloidiplakin kertymistä ja näin hoitaa Alzheimerin tautia myös ihmisillä. (5)

”Pystyimme ensimmäistä kertaa näyttämään, että verisuonten laajat supistumis- ja laajenemisliikkeet, jotka tapahtuvat spontaanisti hyvin matalilla taajuuksilla, ovat tärkeänä tekijänä aivojen kuona-aineiden poistossa”, sanoi tutkimuksen pääkirjoittaja, lääkäri Susanne van Veluw, tutkija Massachusetts General Hospitalin neurologian osastolta. (5)

Verisuoniterveys avainasemassa muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa

”Löytömme tähdentää verisuoniston tärkeää roolia Alzheimerin taudin patofysiologiassa. Jos suuntaamme hoitostrategiat verisuoniterveyden kohentamiseen ja siten amyloidiplakin tehokkaampaan puhdistumiseen aivoista, voimme ehkä ehkäistä tai hidastaa Alzheimerin taudin puhkeamista tulevaisuudessa”, van Veluw päättelee.(5)

Professori Timo Strandberg muistuttaa, että verisuonia hoitamalla koko keho voidaan pitää kunnossa. Dementiaa ja muita vanhuusiän sairauksia, kuten hauraus-raihnausoireyhtymää (eli gerasteniaa), kaatumisia ja osteoporoottisia murtumia, kroonista kipua ja inkontinenssia voidaan ehkäistä samalla, kun ehkäistään sydän- ja verisuonisairauksia. (4)

BEMER-terapia parantaa heikentynyttä mikroverenkiertoa tehokkaasti

Heikentyneeseen vasomotion-liikkeeseen ei ole lääkettä, mutta sitä voidaan stimuloida fysikaalisella BEMER-verisuoniterapialla. Se vaikuttaa nimenomaan edellä kuvattuun mikroverenkierron ongelmakohtaan: lihasten supistumis-rentoutumisrytmiin pienten valtimoiden seinämissä silloin, kun se on heikentynyt. Mittausten mukaan vasomotion-liike voi BEMER-terapialla parantua maksimissaan 27 %, mistä enimmillään seuraa 29 % parempi veren jakelu hiussuoniverkostossa ja hapen hyödyntäminen kudoksessa. Nämä tulokset ovat enimmäisarvoja 30 päivän hoidon jälkeen. (6)

Näin terapia auttaa parantamaan hapen ja ravinteiden tarjontaa kudossoluille ja poistamaan kudoksista kuona-aineita, minkä seurauksena kudossolujen ja elinten toiminta saa mahdollisuuden parantua. Eikä vain päässä, vaan joka puolella kehoa!

Nykyisin tiedetään, että heikentynyt mikroverenkierto on yhteydessä dementian lisäksi useisiin muihinkin kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä korkeaan verenpaineeseen (7,8).

BEMER-terapia kannattaa siis pitää mielessä ja liittyä muiden tyytyväisten käyttäjien joukkoon, jos vanheneminen mahdollisimman hyvässä kunnossa ja virkeällä mielellä kiinnostaa! Mitä aikaisemmin sitä parempi, mutta milloinkaan ei ole myöhäistä.

Lähteet:
1. Repo P. 10.7.2019. Alzheimerista odotetaan ilmaston­muutokseen verrattavaa ongelmaa: ”Huolissaan kannattaa olla vain niiden, joilla on aivot ja jotka haluavat elää pitkään”. Helsingin Sanomat.
2. Juva K. 30.7.2018. Alzheimerin tauti. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto.

  1. Beyond Plaques and Tangles: The Link Between Vascular Disease and Dementia. Being Patient. 4.10.2017.
  2. Kytömäki M. 2019. Hyvä sydän pitää kehon terveenä ja toimintakykyisenä. Sydänliitto. Sydän.fi. 15.2.2019.
  3. Rees Victoria. 4.12.2019. Vasomotion revealed as potential strategy to treat Alzheimer’s. Drug Targer Review.
  4. Klopp R., Niemer W., Schulz J. 2013. Effects of physical stimulation of spontaneous arteriolar vasomotion in patients of various ages undergoing rehabilitation. J Complement Integr Med. 2013; 10 (Suppl): S13-S19.
  5. Gutterman D. ym. 2016. The Human Microcirculation, Regulation of Flow and Beyond. Circ Res. 2016; 118: 157-172. doi: 10.1161/CIRCRESAHA.115.305364.
  6. Bosetti F. ym. 2016. ”Small Blood Vessels: Big Health Problems?”: Scientific Recommendations of the National Institutes of Health Workshop. J Am Heart Assoc. 2016;5:e004389; 4.11.2016; doi: 10.1161/JAHA.116.004389.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.