Laaja-alaista osaamista ja näkemystä

Mikko Nenonen on ehtinyt elämässään mukaan hengästyttävän moneen. Hän on toiminut muun muassa terveyskeskuslääkärinä, apulaisylilääkärinä ja Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijana sekä ollut mukana Toimiva terveyskeskus -hankkeessa ja Lääkäriliiton eHealth-työryhmässä.

Mikko Nenonen ei ole ainoastaan lääketieteen tohtori vaan myös yleislääketieteen dosentti. Lisäksi hän on suorittanut liikkeenjohdon eMBA-tutkinnon ja saanut hallinnon ja terveydenhuollon tietoteknologian erityispätevyyden. Laaja-alaista osaamista siis riittää ja sitä on tarvittukin näissä monipuolisissa terveydenhuollon tehtävissä.

Asiakkaiden perusterveydenhuolto sekä terveydenhuollon kehitystyö ovat molemmat olleet hänellä mielenkiinnon kohteina vuosien saatossa. Isojen organisaatioiden johtotehtävät ovat myös käyneet tutuiksi niin Suomessa kuin kansainvälisissäkin ympyröissä. Nyt 65-vuotias lääketieteen tohtori pitää vastaanottoa Sysmässä Arte-lääkäreissä.

Täydentävät hoidot tutuiksi väitöskirjatyön myötä 90-luvulla

”Täydentäviin hoitoihin tutustuin väitöstyöni ohjaajan, professori Osmo Hännisen kautta jo 90-luvun puolivälissä Kuopion yliopistossa. Hän oli kiinnostunut erityisesti ravinnon merkityksestä terveydelle sekä monista muistakin täydentävistä hoidoista”, kertoo Mikko ja jatkaa: ”Väitöskirjassani käsittelinkin elävän ravinnon merkitystä reuman hoidossa.”  Sen tuloksena todettiin, että ruokavalio toi hyötyjä ja erityisesti siitä syystä, että se oli käytännössä suolaton ja siihen kuului runsaasti vehnänoraasta puristettua lehtivihreämehua ja maitohappobakteereita sisältäviä juomia ja ruokia.

Väitöskirjatutkimuksen tuloksia esittelevä artikkeli julkaistiin myös arvostetussa reumasairauksia ja niiden tutkimusta käsittelevässä British Journal of Rheumatology -tiedelehdessä (1). Tutkimus lienee ollut uraauurtavaa, koska tuohon aikaan ravinnon terveysvaikutuksia sairauksien hoidossa tutkittiin vielä kovin vähän. Vaikka nykyisin tällaista tutkimusta tehdään jo enemmän, ei ravitsemusta valitettavasti edelleenkään yleisesti huomioida sairauksien hoidossa.

Ennakkoluulotonta tutustumista erilaisiin hoitoihin

Ravinnon lisäksi Mikko Nenonen on todennut myös jäsenkorjauksen sekä vyöhyketerapian olevan tutkimisen arvoisia hoitoja. ”Taustani ja perehtyneisyyteni vuoksi minulla on kohtalaisen ennakkoluuloton suhtautuminen erilaisiin hoitomuotoihin. En haluaisi puhua täydentävistä tai vaihtoehtohoidoista, vaan ajattelen, että ne ovat hoitoja muiden muassa – niitä ei vain vielä ole tarpeeksi tutkittu. Tutkimusta ja sen rahoittajia tarvittaisiinkin lisää myös näille hoidoille”, hän toteaa.

Reisiluista löytyi kuolio – kyynärsauvat käyttöön

Alkuvuonna 2018 Mikko oli poisnukkuneen tätinsä taloa tyhjentämässä, kun hänen lonkkansa kipeytyivät toden teolla. ”Ravasin rappuja ylös ja alas useita päiviä ja siitä eivät lonkat pitäneet. Kävely kävi todella hankalaksi”, hän kertoo.

Röntgenkuvissa ei heti näkynyt mitään, mutta myöhemmin syksyllä havaittiin luukudoksen aseptinen kuolio, eli osteonekroosi, molempien reisiluiden päissä. Sen syynä on luukudoksen verenkierron heikentyminen, jonka syntyä ei täysin pystytä vielä selittämään.

Luukudoksen mikroverenkierron heikentyessä alkoi rusto tuhoutua, jonka seurauksena nivelrako hävisi vähitellen. Tilanne oli tietysti hyvin kivulias ja hankaloitti liikkumista. Mikko joutuikin ottamaan kyynärsauvat sekä särkylääkkeet käyttöön, jotta pääsi kävelemään.

BEMER-hoidolla apua lonkkakipuihin

”Vaimoni sisko lainasi minulle BEMER-laitteen syksyllä 2018, jonka jälkeen kivut hellittivät ja pystyin vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Alkuvuodesta 2019 ostin oman laitteen, kun kokemukset olivat niin hyviä”, kertoo Mikko.

”Kävin kyynärsauvojen kanssa parin viikon matkalla Georgiassa ja Lapin-matkalla pystyin hiihtämäänkin pari tuntia kerrallaan – niin hyvin BEMER-hoito vei kipuja! Vaikutus oli aivan selvä.” Pallaksen hiihtomatkalla BEMER-laite oli mukana ja säännöllisessä käytössä päivittäin, myös paikallishoidot lonkille.

Ennätysnopea lonkkaleikkauksesta toipuminen

Röntgenkuvat kuitenkin näyttivät, että lonkkanivelet alkoivat olla romahtamispisteessä, joten leikkausaika oli varattava. Leikkaus tehtiin Coxassa kesäkuussa 2019. Se sujui hyvin ja Mikko aloitti itsensä kuntouttamisen pian leikkauksen jälkeen käyttämällä BEMER-terapiaa, jääpusseja sekä tulehduskipulääkkeitä. Lihastreeniäkin hän teki paljon.

Toipuminen olikin tavanomaista paljon nopeampaa. Kun normaalisti tällaisesta tekonivelleikkauksesta toipuminen vie kolmisen kuukautta, oli Mikko pitämässä vastaanottoaan jo kuukauden kuluttua. Pian sen jälkeen hän pystyi jättämään kyynärsauvat pois ja kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen Mikko oli purjelautailemassa Yyterissä! Kollegalääkärinkin oli myönnettävä, että tavattoman nopeastihan parantuminen oli edennyt.

Lonkat ovat kestäneet suuriakin määriä liikuntaa

Mikko on aina liikkunut paljon ja sama tahti on jatkunut lonkkaleikkauksen jälkeen. Yyterin purjelautailureissun lisäksi hän on käynyt Moldovassa patikoimassa. Juuri tätä haastattelua ennen, helmikuussa 2020, hän oli hiihto- ja laskettelumatkalla Lapissa. Siellä hän oli hiihtänyt yhteensä 140 kilometriä ja vietti lisäksi pari päivää rinteessä Telemarkia lasketellen!

”Lonkat kestivät hyvin noin viiden tunnin ja 30 kilometrin hiihtolenkit sekä usean tunnin laskettelut yhteen menoon”, toteaa Mikko tyytyväisenä.

BEMER-terapia mukana myös vastaanotolla

”Kokemukseni BEMER-terapiasta on, että se toimii erinomaisesti kivun lievittäjänä sekä nopeuttaa toipumista erilaisten toimenpiteiden jälkeen. Se nopeuttaa myös palautumista liikuntasuorituksista.”

Mikko suosittelee BEMER-terapiaa myös vastaanotollaan, tukihoitomuotona yhdessä muiden hoitojen kanssa. ”Lääkärinetiikkaani kuuluu kaikkien niiden hoitomuotojen käyttäminen, joista voi olla asiakkailleni apua. Hoidon olisi aina oltava ennen kaikkea asiakaslähtöistä”, pohtii Mikko. Ensimmäisen hoitokerran voi kokeilla jo samalla käynnillä. Vastaanotolla on Bemer-laite koe- ja esittelykäytössä. Arte-lääkäreiden sairaanhoitaja Tuuli Toivosella on vuosien kokemus Bemer-hoitojen antamisessa.

Lisää tutkimusta kaivataan

”Tapausselostuksia BEMER-hoidon tuloksista on tehty aika paljonkin, mutta kaksoissokkotutkimusta pitäisi tehdä lisää”, Mikko toivoo. Näin hoito saataisiin yleistymään yhä useamman avuksi ja ennakkoluulot vähenemään.

”Rahoituksen järjestyminen muulle kuin lääketutkimukselle ei ole aina helppoa, mutta kun päästään alkuun, yhä useamman tutkijan ja rahoittajan mielenkiinto vähitellen herää”, hän uskoo.

BEMER-terapian vaikutukset perustuvat parantuneeseen mikroverenkiertoon

Fysikaalinen BEMER-verisuoniterapia parantaa pienten verisuonten eli mikroverisuonten verenkiertoa silloin, kun se on heikentynyt (2). Kun pienten suonten verenkierto tehostuu, paranee solujen aineenvaihdunta eli hapen ja ravinteiden saanti sekä aineenvaihduntatuotteiden poisto. Näin solut pystyvät selviytymään elintärkeistä tehtävistään, mm. tuottamaan tarvitsemansa energian ja uusiutumaan. Tämä on elintärkeää kaikille erilaisille soluillemme aina ihon soluista luu-, lihas-, aivo- ja vaikkapa sydänsoluihin asti – munuaisia ja maksaa unohtamatta.

Tutkimuksen sekä asiakaskokemusten mukaan BEMER-terapiasta on ollut apua mm. kipuun, uneen ja yleiseen elämänlaatuun (3).

Näistä hyödyistä kertoo myös Mikon tapaus omalta osaltaan.

Lämmin kiitos Mikolle haastattelusta ja liikunnan iloa myös jatkossa!

Lähteet:

  1. Nenonen M., Helve TA., Elorinne A-L., Hänninen O,. Uncooked, lactobacilli-rich, vegan food and rheumatoid arthritis. April 1998. British journal of rheumatology 37(3):274-81. DOI: 10.1093/rheumatology/37.3.274
  2. Klopp R., Niemer W., Schulz J. Effects of physical stimulation of spontaneous arteriolar vasomotion in patients of various ages undergoing rehabilitation. J Complement Integr Med. 2013; 10 (Suppl): S13-S19.
  3. Bohn W., Hess L., Burger R. The effects of the “physical BEMER® vascular therapy”, a method for the physical stimulation of the vasomotion of precapillary microvessels in case of impaired microcirculation, on sleep, pain and quality of life of patients with different clinical pictures on the basis of three scientifically validated scales. J Complement Integr Med. 2013;10(Suppl):S5-12.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *