Verisuonistomme laajuus ja tiheys konkretisoituu pienimmissä verisuonissamme

Suuret valtimot ovat kuin moottoriteitä, jota pitkin veri etenee nopeasti kehon ääriosiin. Matkalla ne haaroittuvat hiuksenhienoksi verkostoksi kaikkiin kudoksiimme. Hiuksetkin ovat liian paksu vertauskuva, kun puhumme pienimmistä verisuonistamme. Yhden hiuksen läpimitta on noin 100 mikrometriä ja kapillaarin 5-8 mikrometriä. Yksittäiset pienimmät suonet ovat siis paljaalle silmälle näkymättömiä, mutta niiden erittäin tiheä verkosto ulottuu kaikkialle kudoksiimme ja elimiimme.

Hiussuonten merkitys on suuri

Se ilmenee jo niiden määrässä. Kehossa on arvioitu hiussuonia eli kapillaareja olevan 97.000 kilometriä. Yksittäisiä hiussuonia arvioidaan olevan kymmenen miljardia.

Tämän tiheän verkoston tehtävänä on varmistaa, että solumme saavat riittävästi elitärkeitä aineita, happea ja ravintoaineita, toimiakseen ja pitääkseen meidät terveinä.

Historiasta löytyy tutkijoita, jotka ovat päätelleet pienten verisuonten toimintaa ja niiden merkitystä, pystymättä todentamaan sitä. Tiettävästi ensimmäinen, joka kirjoitti mikroverenkierron säätelyjärjestelmästä (vasomotion) v. 1852  oli Thomas Wharton Jones.

Hän päätteli silloin, että pienten verisuonten toiminta, niiden verenvirtauksen säätely, on autonominen järjestelmä. Se ei ole suoraan yhteydessä sydämen rytmiin eikä hengityksen tiheyteen. Vieläkin tämän järjestelmämme toiminnassa ja siihen vaikuttavissa tekijöissä on monta kysymysmerkkiä.

Uutta teknologiaa

Tekninen kehitys tuo uusia mahdollisuuksia ja uutta tietoa mikroverenkierrosta, joka on tällä hetkellä lääketieteessä merkittävä tutkimuskohde.

Saksalainen LEA Medizintechnik on kehittänyt O2C-laitteiston, jolla saadaan mittaustulosta kahdelta eri kudossyvyydeltä. Mittaustuloksia saadaan mm. mikroverenkierron veren virtausnopeudesta, kapillaari-venuli happisaturaatiosta, punasolujen perfuusiosta.

Tämä mittauslaite on ollut Suomessa kahdessa lääkäreille järjestetyssä tilaisuudessa mukana, jolla on demonstroitu fysikaalisen verisuoniterapian vaikutusta diabeetikon alaraajan verenkiertoon.

Mikroverenkierron kuvantaminen ja sen toiminnan mittaaminen antaa arvokasta tietoa kudosten ja elinten tilasta.

Berliinin Mikroverenkierron Instituutti käyttää tutkimuksissaan O2C-laitteiston lisäksi mm. myös heidän itse kehittäämäänsä intravital mikroskooppia ja korkeanopeuksista videokameraa sekä valkovalo spektroskopiaa ja tietokoneavusteista kuvan käsittelyä. Tällä tavalla saadaan kuvattua erittäin tarkkaan mikroverisuonten toimintaa.

MicroVision on USA:ssa kehitetty mikroskooppi, jolla saadaan kuvattua mikroverenkiertoa esimerkiksi ikenestä. Se analysoi mikroverenkierron virtausta ja antaa selkeää kuvamateriaalia ja mittaustuloksia lääkäreiden käyttöön.

MicroVision-tutkimuslaite on ollut käytössä mm. sepsis-tutkimuksessa, jonka pilotti esiteltiin lääketieteellisessä kongressissa Latviassa vuosi sitten. Tutkimuksessa mitattiin mikroverenkiertoa sepsis-potilailla ennen ja jälkeen BEMER-terapian.

Uusia tutkimuslaitteita tulee markkinoille ja yksi niistä on Ruotsissa, Lindköpingin yliopistossa kehitetty EPOS-laite, joka mittaa ihon mikroverenkiertoa bio-optista tekniikkaa, heijastusspektometriä ja laser doppler-tekniikkaa käyttämällä.

Tämä kehitys tuo mikroverenkierron suurta merkitystä esille ja lisää tietoisuutta siihen vaikuttavista tekijöistä. Kohdennettu terapia mikroverenkierron häiriöihin on fysikaalinen verisuoniterapia BEMER, joka on ollut markkinoilla tässä tehokkuudessaan jo vuodesta 2010.