Verenkierto on kehon jakelujärjestelmä, joka huolehtii kudosten ja elinten ravinnon- ja hapensaannista sekä aineenvaihduntatuotteiden poiskuljetuksesta.

Illustration of female circulatory system

Verenkierron toimivuudella on suuri merkitys hyvinvoinnille.

Suurin osa, noin 75%, verenkierron prosessista tapahtuu pienissä verisuonissa eli mikroverenkierrossa.

– Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää optimoida kudoksen läpivirtaus eli kudosperfuusio. Tulehtuneeseen kudokseen liittyy turvotusta ja kipua, jonka seurauksena mikroverenkierto heikkenee ja aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi. Perinteinen fysikaalinen hoitomenetelmä paikallisesti on kylmä- tai lämpöhoito, mutta niiden teho on pinnallista eikä välttämättä ulotu syvempiin kudoksiin. Myös vaikutus on lyhytaikaista, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Veli-Pekka Valkonen.

Veli-Pekka_Valkonen
Fysiatrian erikoislääkäri Veli-Pekka Valkonen

Mikroverenkierron toiminta heikkenee iän myötä.

Aikuisiällä sen syyt liityvät usein epäterveellisiin elämäntapoihin, esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen tai sen liitännäissairauksiin, kuten ääreishermon tai silmänpohjan rappeutumiseen. Heikkenemisen keskeisenä tekijänä on kudosten aineenvaihdunnan hidastumisen myötä optimaalisten olosuhteiden katoaminen.

– Mikroverenkiertoa voi parantaa muuttamalla elämäntapoja terveellisempään suuntaan eli pyrkiä kuormituksen ja levon tasapainoon. Uni, ravinto, liikunta, ihmissuhteet ja kohtuullinen työmäärä ovat tässä avainasemassa. Elämäntapojen muutosprosessi on hyvä aloittaa kiinnittämällä huomiota ateriarytmiin ja -sisältöön sekä lisätä liikuntaa vähitellen. Tupakoimisen, nuuskan- ja alkoholinkäytön lopettaminen ovat merkityksellisessä asemassa elimistön kuormituksen vähentämisessä.

streaming blood
Punasoluja ja valkosoluja verenvirtauksessa

Mikroverenkierron parantuessa punasolujen ja valkosolujen liikkuvuus lisääntyy.

Eli hapen ja ravinteiden kulku kohentuu. Kehon solujen suorituskyky paranee ja se pystyy taistelemaan tehokkaammin sairauksia vastaan.

– Mikroverenkierron parantuessa turvotukset alkavat laskea, askel keventyä ja vointi yleisesti kohentua. Kehon aineenvaihdunnallinen tilanne vaikuttaa siihen mitä itse kukin kokee ja tuntee. Ilmiötä voi verrata vaikkapa säännöllisen liikkunnan aloittamiseen liittyviin positiivisiin tuntemuksiin.

Senior couple walking their beagle dog in autumn countryside

Mikroverenkierron parantamiseksi on saatavilla myös fysikaalista verisuoniterapiaa.

Sillä aktivoidaan elimistön omia parantavia voimia mikroverenkiertoa stimuloimalla. Hoidon suhteen ei ole varsinaisia rajotteita, ainoastaan elinsiirtopotilaille sitä ei suositella.

– Aina on kuitenkin syytä perehtyä tilanteeseen ja noudattaa tarkoin laitteen käyttöönottoon laadittuja ohjeita, esimerkiksi totuttamalla elimistöä hoitoon vähitellen.

Mikroverenkiertoa voi turvallisesti stimuloida fysikaalisen verisuoniterapian avulla. Kehon itsesäätelymekanismit huolehtivat siitä, että vaikutukset pysyvät kudosläpäisevyyden näkökulmasta hallinnassa.

Outdoor cross-country running in early sunrise concept for exercising, fitness and healthy lifestyle

Käytän itse menetelmää ennaltaehkäisevästi.

Se on tehokas myös raskaan urheilusuorituksen jälkeisen palautumisen optimointiin.

Perustelluinta hoito on henkisesti tai fyysisesti stressaantuneille, toipilaille, ikääntyneille ja ylipäätään heille, jotka kokevat ennaltaehkäisyn tärkeänä.

Itselläni on useita positiivisia kokemuksia myös leikkauksiin valmistautumisen ja siitä toipumisen näkökulmista. Paras tae toiminta- ja liikuntakyvyn säilyttämiselle on terveyden ylläpito.

Oireiden syiden hoitaminen
Jalan makroverisuonia. Mikroverisuonia on enemmän ja verkosto on tiheämpi.

Mikroverenkierron merkitys kudoksille on kriittinen ja toisaalta epäsuora. Sen tehtävä on kuljettaa happi ja ravinteet kaikille elimistön eläville soluille ja siirtää aineenvaihdunnalliset sivutuotteet. Kudosperfuusion säätely on mikroverenkierron keskeisiä vaikutustapoja. Tämä on fraktaalimaisen rakenteen ansiota ja esimerkiksi sokeritaudissa rakenne kutistuu vähitellen.

Viite: Bassingthwaighte JB ym. Circ Res. 1989;65:578-590

Artikkelin kirjoittaja on Fysiatrian erikoislääkäri Veli-Pekka Valkonen.

One Comment

  1. Hei! Tässä erikoislääkäri V.P.Valkosen kertomus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *